Louis Belanger Vantaan- ja Tuusulanjoella vuonna 1798

Louis Belanger 1798/1802. Nukarin mylly ja Vantaanjoki. Helsingin kaupunginmuseo. (Resoluutioltaan parempi kuva löytyy täältä)

Kun tunnettujen pariisilaisten maisemamaalarien Louis-Gabriel Moreaun ja Francesco Casanovan (jonka vanhempi veli Giacomo on laajasti tunnettu muusta toiminnastaan) oppilas Louis Belanger (1756-1816) saapui vuonna 1798 ensi kerran Tukholmaan, oli hän jo tutustunut Vantaanjoen vesistöön ja luonnostellut siellä useita töitä. Tukholmaan saavuttuaan hän eteni nopeasti Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian jäseneksi ja hovimaalariksi. Miten hän siis alunperin joutui Vantaanjoelle?

Belanger syntyi ja opiskeli Pariisissa, mutta monien vaiheiden jälkeen hän päätyi mm. Italian, Sveitsin ja Englannin kautta vuonna 1798 Venäjälle. Aika Venäjän vierailulle oli kuitenkin huono ja alkamassa olevat sotatoimet Ranskan ja Venäjän välillä saivat ranskalaistaiteilijan jatkamaan matkaansa vielä samana vuonna Ruotsiin. Tällä taipaleella hän luonnosteli vaikutelmiaan Suomen pittoreskeista maisemista. Tiedossa on ainakin kymmenisen työtä tai luonnosta Suomesta, jotka Vantaanjoen varsilta olevien töiden lisäksi sisältävät näkymiä Kastelholman linnasta, Turun linnasta, Helsingistä, Hämeenlinnasta, Bomarsundista sekä muutamasta tunnistamattomiksi jääneestä paikasta. Osa näistä kuvista julkaistiin Belangerin guassimaalausten pohjalta syväpainomenetelmällä toteutettuina grafiikanlehtinä vuonna 1802 teoksessa Voyage pittoresque de la Suède (Gravé par I. A. Cordier).

Vantaanjoki-kuvia on vuoden 1802 teoksessa kaksi: Nukarin myllyä Vantaanjoen pääuomassa esittävä “Utsigt af Nukari Qvarn, emillan Tavastehus och Helsingfors i Finland - Vue du moulin de Nukari, entre Tavastehus et Helsingfors en Finlande” (yläkuva) sekä kuva vesisahasta otsikolla “Utsigt af en såg-qvarn, emillan Allersdlet och Helsingkorpe i Finland - Vue d’un moulin à planches, entre Allersdlet et Helsingkorpe en Finlande.”

Louis Belanger 1798/1802. Saha Vantaan... ei vaan Tuusulanjoella.
Museovirasto - Musketti. (Resoluutioltaan parempi kuva löytyy täältä.)

Jälkimmäisen kuvan on Museoviraston kuvakokoelmien tiedoissa arveltu esittävän Raalan kartanon sahaa Nurmijärvellä. Raalan kartanolla tiedetään olleen tuohon aikaan sahan, joten verrattain lähellä Nukarin myllyä sijainneena se on ollut luonteva arvaus Belangerin työn aiheeksi. Jos kuvaa kuitenkin katselee tarkemmin, on selvää, että Raalan sahasta ei voi olla kyse: taustalla näkyy selvästi järvi, jonka luusua on padottu sahan tarpeisiin. Vaikka tuon aikakauden maisemakuvissa maiseman muotoja usein liioteltiinkin, näyttäisi sahan molemmin puolin myös kohoavan suhteellisen jyrkkäpiirteiset rinteet.

Kuvan alle painetut paikannimet eivät valitettavasti nekään auta paikannuksessa. Allersdlet on täysin tuntematon paikka Suomessa eikä Helsingin (Belangerin Helsinki-kuvassa nimellä Hälsingfors), tai ehkä mieluummin Helsingin pitäjän (esim. Kuninkaan kartastossa nimellä Helsing), suuntaan viittaava Helsingkorpe sekään auta paikantamaan kuvaa sen tarkemmin. Saha on sijainnut jossakin näiden paikkojen välisellä alueella siinä missä Nukari toisessa työssä Hämeenlinnan ja Helsingin välillä. 

Vantaanjoen vesistössä ei kuitenkaan montaa järveä ole ja kun tiedetään Belangerin käyneen Helsingissä, Nukarinkoskella ja Hämeenlinnassa, mahdollisesti läpi Helsingin pitäjän kulkien, nousee Tuusulanjärvi ilmeisimmäksi vaihtoehdoksi. Tässä vaiheessa salapoliisityötä auttaa Visa Kuusikalliolta saamani Tuusulanjärven eteläpäästä otettu kuva paikalta, missä sijaitsee hiljattain valmistunut Tuusulanjoen kalatie. Maisemapiirteet ovat silmiinpistävän samanlaiset. Tällä Tuusulanjoen osuudella on lisäksi vaihtelevia karttamerkintöjä sahoista ja myllyistä varhaisimmista 1600-luvun kartoista lähtien. 

Tuusulanjärven luusua ja Tuusulanjoen alku. 1700-1800-lukujen vaihteessa Tuusulanjärven pinta oli karttakuvien perusteella (mahdollisesti patoamisen takia) korkeammalla. Kuva: Visa Kuusikallio.

 

Vaikka Tuusulanjärven eteläpäätä esittävä kuva ei suoraan osoitakaan Louis Belangerin kulkeneen tätä kautta juuri Helsingistä Hämeenlinnaan, sopisi se hyvin kuvaan. Belanger ei viipynyt Suomessa kauaa, hän saapui Tukholmaan elokuun alussa samana vuonna kuin lähti Venäjältä, ja toisaalta keskeisimmät Helsingistä Hämeenlinnaan kulkevat reitit veivät 1700-luvun lopulla joko Raalan (Rödskog) kartanon ja Nukarin kautta tai vaihtoehtoisesti Tuusulanjärven luusuan kautta Nukarin kartanolle, ja siitä edelleen kohti Hyvinkäätä.

Tuusulanjärven (Tuus by träsket) eteläpää vuoden 1727 Maakirjakartassa (www.vanhakartta.fi). Tässä kartassa paikalle ei ole merkitty sahaa tai myllyä, mutta sen sijaan tiemerkinnät “Landvägen till Helsingefo” ja “Landvägen till Tawastehus” Tuusulanjoen ylittävän sillan molemmin puolin.

 

Oli miten oli, Belanger ehti luonnostella Vantaanjoen varrella vielä ainakin yhden kuvan, josta hän työsti vuodelle 1808 päivätyn guassimaalauksen. Maalauksen taakse on Helsingborgin huutokauppakamarin mukaan kirjoitettu: “Moulin de Nukori à deux mille de Helsingfors Finlande". Kuva olisi siis tehty kymmenen vuotta Nukarissa käynnin jälkeen ja on mahdollista, että siinä on jonkin verran enemmän myös mielikuvitusta mukana. Ainakaan mylly, ikkunasta kurkistavine ja kalamiestä katsovine neitoineen, ei näyttäisi olevan sama kuin vuonna 1802 ilmestyneessä niin ikään Nukarin myllyä esittävässä painokuvassa.

Louis Belanger 1808, “Moulin de Nukori à deux mille de Helsingfors Finlande”. Teos myytiin 22000 kruunulla Helsingborgin huutokauppakamarissa vuonna 2014. (Tästä suuriresoluutioisempaan kuvaan huutokauppakamarin sivulla).

Oli kuvan kalastaja mielikuvituksen tuotetta eli ei, on Belangerin työ joka tapauksessa ylivoimaisesti vanhin vapakalastajaa Vantaanjoella esittävä kuva.

Kalastaja Nukarinkoskella. Yksityiskohta Louis Belangerin työstä "Moulin de Nukori à deux mille de Helsingfors Finlande" vuodelta 1808.

Ps. Jos tästä heräsi kiinnostus katsoa muita Louis Belangerin kuvia Suomesta, löytyy niitä verkosta vino pino. Tästä paikkakunnan nimeä klikkaamalla pääsee kutakin teosta esittävälle sivulle: Turun linna, Kastelholman linnan rauniot, Hämeenlinna, Helsinki, Bomarsund.