Ensimmäisessä kuvassa ollaan Vantaankosken eli Vanhankaupunginkosken rannalla vuonna 1913. 1900-luvun alkupuolella koski edelleen tunnettiin myös Vantaankoskena. Kuvassa näkyvä kosken itähaaran uittoränni on tuttu myös Signe Branderin kuusi vuotta varhemmin ottamasta kuvasta. Kuvasta löytyy lisätietoa Artovan historia -blogista.
Artovan historia: Vantaankosken rannalla: Ihmisiä Vantaankosken rannalla v. 1913. Toinen vasemmalla on Margaretha Nystedtin täti Olga, keskellä sateenvarjo kädessä on Selma Nyman (a... |
Helsinki, Vantaanjoki. Vanhankaupunginkoski, itäinen koski 1907. Kuva Signe Brander/Helsingin kaupunginmuseo. |
Toinen kuva on mielenkiintoinen muistutus joen ja jokiveden merkityksestä arkisessa elämässä tavalla, jota esimerkiksi virtavesien kulttuurihistoriaa kirjoitettaessa harvemmin käsitellään. Kuva on varmastikin aseteltu, mutta se on hyvä muistutus siitä, että Vanhankaupunginkoskella on tehty muutakin kuin kalastettu ja tuotettu sähköä - muun muassa pesty pyykkiä. Olkoonkin, että kuvan tarkkaa ottopaikkaa ei ensiyrittämällä ole aivan helppoa koskelle sijoittaa.
Artovan historia: Pyykinpesua Vanhankaupunginkoskella: Agnes Lindström, Gammelstaden, Helsingfors, 1924. Noin 28-vuotias Agnes Lindström, M.N.:n äiti huuhtoo vaatteita Vanhankauupunginkosken ra... |
Vantaanjoki ei tehnyt tässä poikkeusta ja onhan pyykinhuuhtelijoita kuvattu myös Vanhankaupunginkoskea 1820-luvulla esittävässä tuntemattoman tekijän akvarellissa etualalla.
Vanhankaupunginkoski. Akvarelli tehtailija Sckuhinin kokelmassa Moskovassa. |
Raimo Laine, kirjoittaisitko kommenttisi patoa käsittelevän tekstin alle ja mieluusti vähän perustellen.
VastaaPoista