Erilaiset vesirakennus- ja vesistönmuokkaushankkeet alkoivat enenevissä määrin saada jalansijaa 1700-luvun Suomessa. Näihin kuuluivat niin järvenlaskut, koskien perkaukset kuin erilaiset kanavahankkeetkin.
Tällainen oli suunnitelma navigoitavasta vesireitistä Hämeenlinnasta Helsingin Vanhankaupunginlahteen, jonka ongelmia mm. Hans Henric John kuvaili vuonna 1789 ilmestyneessä väitöskirjassaan [1]. Yläjuoksulla reitti Vanajavedestä Vantaanjokeen oli tarkoitus rakentaa joko Turkhaudan ja Riihimäen kautta tai vaihtoehtoisesti Loppijärven ja Kytäjärven kautta ohi Hyvinkään. Keskeiseksi ongelmaksi muodostuivat kuitenkin korkeuserot ja vedenjakaja, joiden halkominen onnistuessaan olisi vaatinut patoallasta ja jopa 48 sulkua.
 |
| Ote Hans Henric Johnin väitöskirjasta vuodelta 1789, missä kuvaillaan vaihtoehtoisia linjauksia kanavalle. |
Vaikka vesireitti jäikin vain suunnitelmaksi, ehdittiin myös Vanhankaupunginkosken ohittamista pohtia. Juuri tähän samaiseen suunnitelmaan liittynee alla oleva Otto Brinckin 1738 laatima kartta. Tässä luonnostelmassa ei aiottu mennä kosken tai saaren läpi, missä pudotuskorkeutta olisi lyhyelle matkalle tullut kuusi metriä, vaan reitti olisi kulkenut uutta uomaa pitkin (kartassa merkinnällä N:o 2) alkaen jokseenkin nykyisen vesilaitoksen kohdalta, jatkuen Kellomäen kiertäen Annalaan ja lopulta nykyisen ns. Vanhankaupunginojan uomaa noudatellen mereen.
 |
| Suunnitelmakartta kanavan rakentamiseksi Vanhankaupunginkosken ohi. Kansallsiarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. |
[1] Hans Henric John 1789. Undersökning, om Nyland och Tavastehus län: i anseende til dels, läge, vidd, climat, våhr-floder, sjöar och vatuleder, naturs förmåner och brister, näringar, folkrikhet, politie och cameral författningar. Första delen. med philosophiske facultetens bifall, under chemie professoren, plantage-directeuren i Finland, riddaren af Kgl. Wasa Orden, ledamoten af Kongl. Svenska Vetenskaps-Academien, Kejserlige Oeconomiske Societeten i Pettersburg, Lärdoms-Societerne i Upsala, Lund, Götheborg m. m. Herr Pehr Adrian Gadds inseende, utgifven ochh försvarad för lagerkrantsen af Hans Henric John Tavastlänninge. I Åbo Acad. öfre lärosal före m. den 23 Maji 1789.
Osaisitko kertoa tästä mitään:
VastaaPoistahttp://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/hameenkyla_kartano/hameenkar.htm
"Hämeenkylässä sijaitsi aikoinaan ikivanha hämäläisten kauppapaikka meren muinoin ulottuessa sinne. Vantaan suulla, joka silloin sijaitsi täällä, oli satama. Hämeentien eteläinen päätepiste oli Hämeenkylässä, jonka kautta kulki ns. Idäntie eli Kuninkaantie. Vielä 1500-luvun puolivälissä täältä lähtivät laivat yli Suomenlahden Viroon ja palasivat tuoden viljaa ja suolaa."
Millainen satama on ollut kyseessä ja missä se on sijainnut? En tästä oikein parempaa tietoa löytänyt kun kerran koitin haeskella. Koko homma kuulostaa jotenkin epäuskottavalta :)
Kieltämättä kuulostaa aika erikoiselta. Vantaanjoen suu on rannansiirtymisen perusteella ollut Hämeenkylän korkeudella (joskaan ei Hämeenkylässä) noin 7000 vuotta sitten. 1500-luvulla Hämeenkylä oli lähinnä Espoonjoen latvoilla. Tässä linkissä on joitakin karttoja, joista näkee Vantaanjoen asemaa muutaman tuhannen vuoden ajalta: http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_111.pdf
VastaaPoista